Terveys 2015 – kansanterveysohjelma
Terveys 2015 – kansanterveysohjelma on yhteistyöohjelma, jonka tarkoituksena oli linjata kansallista terveyspolitiikkaa vuodesta 2001 vuoteen 2015. Valtioneuvosto antoi ohjelmasta päätöksen toukokuussa 2001, ja se tehtiin 15 vuoden tähtäimellä, ei niinkään terveyspalvelujärjestelmää kehittämään vaan terveyden edistämiseksi.
Realistiset tavoitteet jokaiselle
Terveys 2015 asetti sekä ikäryhmittäisiä tavoitteita että kaikille yhteisiä tavoitteita. Ikäryhmittäisiä tavoitteita oli sekä lapsille,
nuorille, nuorille aikuisille miehille, työikäisille että yli 75-vuotiaille. Lapsille tavoitteena oli yleisen hyvinvoinnin paraneminen sekä turvattomuuden väheneminen, nuorilla tavoitteena oli tupakoinnin väheneminen, sekä alkoholin ja huumeidenkäytön vähentyminen. Nuorten miesten suhteen huolenaiheena olivat tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus ja ohjelman pyrkimyksenä oli vähentää sitä.
Työikäisiltä toivottiin kolmea työvuotta lisää ennen eläkkeelle jäämistä, ja tämän toivottiin toteutuvan työelämän olosuhteiden ja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn kehittämisellä. Yli 75-vuotiaiden toivottiin pitävän vuosia vallalla ollut trendi keskimääräisen toimintakyvyn paranemisesta.
Uusia tavoitteita
Hyvinvointivaltiossa ihmisten odotetaan elävän keskimääräistä pidempään ja tähän toivottiin vielä kahden elinvuoden lisäys ohjelman keston aikana. Ohjelmalle oli myös tärkeää, miten ihminen kokee oman terveytensä ja ympäristön vaikutukset siihen, sekä suomalaisten yleisen tyytyväisyyden terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen. Näiden toivottiin pysyvän ainakin samalla tasolla. Tavoitteena oli myös eriarvoisuuden vähentyminen sekä heikommassa asemassa olevien suhteellisen aseman ja hyvinvoinnin parantuminen. Tämän toivottiin johtavan myös sukupuolten ja eri ammatti- koulutusryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentymiseen.
Loppuarviointi
Miten tämä kaikki sitten toteutui? Terveys 2015-kansanterveysohjelman loppuarvioinnissa todettiin suomalaisen kansanterveyden kohentuneen15 vuoden aikana, mutta että hyvinvointi ei vieläkään jakaudu tasaisesti. Huolenaiheena onkin, että hyvinvointi ja terveys jakaantuvat Suomessa yhä epätasaisemmin.
Hyvinvoinnin ongelmia on enemmän pienipalkkaisilla ja matalasti koulutetuilla kuin suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Käytännössä erot ilmenevät työllisyydessä, toimeentulossa ja elinoloissa.
Sosiaaliryhmien välisiä hyvinvointieroja on kuitenkin mahdollista vähentää, sillä kaikilta hallinnonaloilta löytyy kyllä toimia, joilla voitaisiin vaikuttaa vallitsevaan eriarvoisuuskehitykseen. Olennaista olisikin arvioida, miten kunkin hallinnonalan päätökset vaikuttavat eri väestöryhmiin ja hyvinvoinnin jakautumiseen.
Yleisesti ottaen suomalaisten terveys ja hyvinvointi on kohentunut ohjelmakauden aikana. Suomalaiset sairastavat vähemmän ja kokevat terveytensä paremmaksi. Suomalaiset ovat myös oppineet syömään terveellisemmin. On kuitenkin vaikea osoittaa, mitkä myönteisistä muutoksista ovat juuri ohjelman ansiota.
Terveys 2015-kansanterveysohjelmaa on kritisoitu toimeenpanosuunnitelman puutteesta. Koska eri toimijoiden rooleissa ja resurssien kohdentamisessa oli epäselvyyksiä, sitoutuivat ohjelmassa mukana olevat hallinnonalat ohjelman toimeenpanemiseen heikosti. Tulevissa pitkän aikavälin linjauksissa korostetaankin vahvaa toimeenpanoa, poliittista sitoutumista sekä poikkihallinnollista yhteistyötä.
