Avaimet terveyteen
Terveys on ennen kaikkea toimintakykyä. Se on elämän voimavara ja auttaa jaksamaan. Terveys ja hyvinvointi koostuvat kolmesta osa-alueesta. Nämä osa-alueet ovat fyysinen terveys, psyykkinen terveys ja sosiaalinen terveys. Terveyden ylläpitämiseksi kaikkien osa-alueiden tulee olla kunnossa ja tasapainossa. Niiden ylläpitämiseksi meistä jokaisen täytyy olla valmis tekemään hieman työtä. Oman työn ja panostuksen lisäksi terveyden ylläpitämiseen saattaa tarvita myös ulkoista avustusta ja tukea – tukea, jonka avulla voi saavuttaa omat unelmansa täydellisen hyvinvoinnin ja parhaan mahdollisen terveyden saavuttamiseksi. Monille tuki tarkoittaa rahallista tukea, jonka hankkiminen ei onnistu ilman ulkopuolista lisärahoitusta. Lisärahoitusta oman terveyden ylläpitämiseen tarjoaa freedomrahoitus, jonka palvelut auttavat sinua unelmiesi saavuttamisessa.
Terveyden tarkempi määrittely
Terveyden määritteleminen ei ole kovinkaan yksiselitteistä ja siihen pureudutaan muun muassa Terveyskirjaston artikkelissa. Artikkelin mukaan terveys on aina yksilöllistä. Meistä jokainen kokee ja näin ollen määrittelee oman terveytensä ja hyvinvointinsa yksilöllisesti. Terveys ei välttämättä tarkoita samaa sinulle, kuin se tarkoittaa muille ympärilläsi.
Sen lisäksi, että terveys määrittyy yksilöllisesti, on se myös jatkuvasti muuttuva tila. Terveyttä muokkaavat elinympäristö ja sairaudet, mutta myös omat asenteemme, kokemuksemme ja arvomme. Terveys tulee näin ollen ymmärtää osana laajempaa kokonaisuutta, kaikkia niitä olosuhteita, joiden vaikutuksen alla elämme. Kaikkiin meitä ympäröiviin olosuhteisiin emme pysty vaikuttamaan, mutta monet niistä ovat omien valintojemme seurauksia. Terveyden ylläpitäminen onkin riippuvainen niistä valinnoista, joita arjessa teemme.
Kuka sitten ei ole terve?
Jos terveys koetaan yksilöllisesti, niin miten on sitten sairauden laita? Ja voiko ihminen kokea olevansa terve sairaudesta huolimatta? Koska terveys ja hyvinvointi koetaan yksilöllisesti, ei sairauden määritteleminen ole yhtään sen yksinkertaisempaa. Lääketieteessä sairaus määritellään poikkeavuudeksi normaalista ja tunnistettavaksi häiriöksi elimistön normaalissa tilassa. Hyvällä hoidolla sairaus voidaan kuitenkin saada hallintaan ja diagnoosista huolimatta ihmisen elimistö voi toimia täysin normaalisti. Hän saattaa myös kokea hyvinvointinsa ja terveytensä erinomaiseksi. Sairauden kokeminen on terveyden tapaan yhtä riippuvaista omista asenteistamme, aikaisemmista kokemuksistamme ja arvoistamme. Sairaus voidaan nähdä ja ymmärtää hyvinkin eri tavoin ja näin ollen sairauden kokeminen on myös yksilöllistä.
Sairauden puuttuminen ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti terveyttä, eikä diagnoosin saaneen ihmisen terveys ole automaattisesti pilalla. Sairauden ja terveyden tuottamaan kysymykseen normaalista ja epänormaalista pyrkii kuitenkin lääketiede jatkuvasti etsimään vastausta. Jokaisella meistä on omat yksilölliset ominaisuutemme, joten millä perusteella jokin ominaisuus voidaan määritellä normaaliksi ja toinen puolestaan epänormaaliksi?
Terveyden ja hyvinvoinnin voidaankin nähdä loppujen lopuksi olevan lähtöisin ennen kaikkea meistä itsestämme. Se, minkälainen asenne meillä on omaa terveyttämme kohtaan vaikuttaa paljon siihen, kuinka todellisuudessa myös koemme oman hyvinvointimme. Asenteihin vaikuttavat paitsi elämänkokemukset, myös arvot, joita kannamme mukanamme aina lapsuudenkodista saakka.
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden saavuttaminen on meistä itsestämme kiinni ja pystymme vaikuttamaan siihen omilla toimillamme. Jokapäiväiset valintamme arjessa vaikuttavat hyvinvointiin joko sitä parantaen ja ylläpitäen tai heikentäen. Terveyden kolmen osa-alueen tasapainottaminen vaatii panostusta, mutta tuo panostus maksaa itsensä heti takaisin. Hyvän terveyden ja riittävän toimintakyvyn kokeminen ovat avaimia onnelliseen elämään. Niihin kannattaa panostaa.
